Kerrassaan hulvatonta viikonloppua teille kaikille!

Veera oli meillä yötä, lähinnä sen takia, että hän patistaisi minut ajoissa ylös, että kerkeäisimme hulluille päiville ennen hirveää ryysistä, mutta siellä oli joka tapauksessa hirveä ryysis, joten heräsin ihan turhaan liian aikaisin. Ja minulla on vatsa kipeänä, koska ahmin hullujen päivien donitseja paljon. (niille, jotka eivät tiedä, niin HP donitsit ovat äärettömän rasvaisia, äärettömän makeita ja äärettömän hyviä, 2€ pussi) Donitsi-huumassa me marssimme vielä Arnold'sillekkin, missä on maailman makeimmat ja suurimmat donitsit. Sain ostettua vain veeran synttärilahjan, vaikka minulla on kerrankin rahaa. Pitäähän italiaankin säästää.

Sitten mielenkiintoisempiin aiheisiin. (kuulostan siltä, kun aikoisin ruveta puhumaan säästä, mikä on muuten erinomaisen aurinkoinen) Koulujen lakkauttaminen on viimeaikoina puhutellut ainakin pääkaupunkiseutua. Se on surullista, sillä monien tuttujenikin ala-asteita ollaan lakkauttamassa. Luokkakoot suurenevat, opetuksen laatu huononee. Yksilö unohdetaan, ja oppilaita aletaan kohtelemaan massana. Massakohtelussa ei sinänsä ole mitään uutta, ja sen huomaakin vasta vanhemmiten, aikuisuuden häämöttäessä etupuskurissa. Silti tuollainen yleistäminen muokkaa lapsien persoonaa. Kuinka moni muistaa olleensa se pikkulapsi, joka viitasi joka tunti, ei saanut ikinä vastata, ja päättötodistuksessa luki "koita osallistua enemmän tunneille", siksi, että riehuvat, huonosti käyttäytyvät oppilaat vievät opettajan huomion. Entä luovuus? Missä lasten tilaisuus purkaa paineitaan, jotka kuitenkin lisääntyvät luokkakoon suuretessa? Kuvaamataiteen määrää vähennetään jatkuvasti, kirjaviisaus on yliarvostettua. Luin lehteä, koulujen lakkauttamisesta tulevat rahat aiotaan käyttää tuntien lisäämiseen! lisätunteja ei tarvittaisi, jos luokkakoot pysyisivät pieninä, sillä silloin oppiminen ja asian ymmärtäminen nopeutuvat puolella! Päättäjät, haistakaa pitkä ........ Joo, en hauku ketään yleisesti, tämä on julkinen blogi ja minun pitää rauhoittua. Pahoittelen äsköistä närkästymistäni.

Osaavatko poliitikot enää muuta kuin puhua? Missä on suora toiminta, sillä nyt meillä on mahdollisuus todella toteuttaa kliseisten sarjakuvien pääteema: pelastaa maapallo. En puhu pelkästään ilmastonmuutoksesta, jonka kaikki tietävät ja tuntevat, vaan yleisestä lamatilasta. Jotain puuttuu kaikilta, sillä olemme tottuneet elelemään leveästi. (Laajakuvatelevisio)

Väitin pari vuotta sitten jossain, että suomalaiset (yleistys) eivät osaa puhua, ja olin osittain väärässä. Tiesin, että jossain on ongelma, mutta ongelma ei olekaan puheen, vaan toiminnan puuttumisessa. Tämän ei sitten ollut tarkoitus olla mikään herätyspuhe kansalle, vaan se tuli täysin spontaanisti (ajattelematta) omasta närkästyksestäni, joka on ajanmittaan paisunut, kun en ole aiheesta päässyt tilittämään kellekkään.

Tekopyhyys ärsyttää.

 Suoritin viime perjantaina sen jälki-istunnon ja kirjoitin aiheesta tarkat muistiinpanot. Kirjoitan musitiinpanoni tähän:

  • klo 15.15. Vielä 45 minuuttia jäljellä. Nimenhuuto käynnissä, jälki-istuntoa mennyt vartti. Luokan istumajärjestystä on muokattu viitisen kertaa. Suurin osa näistä on tuttuja kasvoja edellisestä istunnostani. Muutama tupakoija, pari myöhästelijää ja paljon räävittömiä tyyppejä, jotka ovat pahoja suustaan. taidan olla ainut tuhertelusta kiinni jäänyt. Ei sellaisesta yleensä anneta jälki-istuntoa.
  • klo 15.25 Vieressä istuva tyyppi on kiltisti sanottuna älyvapaa happopää. Ihan ufo tyyppi. Opettaja on ihan onneton, meidän bilsanopemme, joka muistuttaa enemmän ekanluokan opettajaa. Sen on mahdotonta pitää kuria yllä ja hän antaa meidän "piirtää". Saamme tehdä mitä vaan, mistä ei tule ääntä. Vaikea olla nauramatta, kun nuo muutamat apinat haistattelevat opettajalle. Istuminen on mukavan rentoa, aika kuluu nopeammin, kuin ensimmäisessä jälki-istunnossa.
  • klo 15.30 ei mitään rapoirtoitavaa. Opettaja ei ole käynyt vielä kun kolme nimeä läpi, jälki-istunnosta jäljellä vielä puoli tuntia.
  • klo 15.35 opettaja alkaa hermostumaan noihin yksiin tyyppeihin. se on jo aika punainen.
  • klo 15.40 Juomassa saa käydä, vessassa ei. Enää 20 minuuttia jäljellä, eikä minkäänlaista rauhoittumista luokassa ole näkyvillä. Pojilla on hauskaa. Minä olen istunut hievahtamatta jo puolitoista tuntia, ja se on mukavampaa kuin oletin.
  • klo 15.50, pääsen viiden minuutin kuluttua, viisi minuuttia etuajassa, kun käyttäydyin niin hyvin. Hyvä, en minä mitään kamalaa ole ikinä tehnytkään.

Siinä kaikki. Jos joudutte samaan tilanteeseen kuin minä, tässä teille ohjeistus:

  • Muista, olet nyt jälki-istunnossa. Vaikka kuinka vituttaisi, nyt ei ole oikea aika haistatella opettajalle. Hänen päätettävissään on, kuinka kauan istut, ja istutko ensi viikollakin.
  • Ensimmäiset puoli tuntia sinulla on lupa häiriköidä, mutta hiljaisesti. Opettajan pinna ei ole niin kireällä - vielä.
  • Voit vaatia oikeuksia itsellesi sillä perusteella, että " kaikki muutkin opettajat ovat antaneet" Painota erityisesti sanoja  kaikki  ja  aina. Tarkkaile opettajan reaktioita.
  • Muista, että sinä et ole tehnyt mitään väärää. Sinua vastaan tehdään vääryyttä. Se ei useimmiten pidä paikkaansa, mutta niin ajatteleminen auttaa, ja ainakin minulle tulee siitä parempi olo.

 

Minä tulen onnelliseksi suklaalevystä ja isosta purkillisesta säilykehedelmiä <3

                                                   - Ombra