Nonih. Tämä koulu stressi on kyllä ihan hirveä- Liian kiire käydä pitsalla kavereiden kanssa ja pitää piknikkiä luokan perällä. Läksyjäkin olen tehnyt oikein ahkerasti-peräti kokonaiset kaksi kertaa. Olen harkinnut ryhdistäytymistä varmaan miljoonasti, ikinä ei ole tarpeeksi tahdonvoimaa. Mitäs. Joillakin on, se taas aiheuttaa kriisejä kaveripiireissä, mutta ei siitä aiheesta sitten enempää.

Voitettiin valokuvauskilpailussa yksi osakilpailu sillä yön kuumuudessa kuvalla, mikä ei omasta mielestäni kyllä ollut aivan parhaimmistoamme, no, hyvä, että heille kelpasi sentään. En kyllä ole tuomariston kanssa samaa mieltä noista arvosteluista, mutta kai omasta mielestä oma on aina paras. Niin kuin onkin. :D

Olen taas viettänyt suorastaan hälyttävän tiivisti aikaa kavereideni kanssa. Vaikka ei sillä, että olisin jotenkin kyllästynyt heidän seuraansa, melkein päinvastoin. He ovat ihania <3 Vähän kyllä harmittaa se, että ryhmä on jakautumassa, mutta ei harmita liikaa, kyllä me nelistäänkin pärjätään.

Ei mulla oikeastaan mitään sanottavaa ollut. Aurinko paistaa, noin niinkuin kuvainnollisesti ja henkilökohtaisesti elämä jatkuu.

                          He belives in a beaty <3                            -Rio