Juuh... Kaikki on taas hyvin, onneksi. Viime viikko oli äärimmäisen uuvuttava, että perjantaina nukuin pahasti pommiin ja tulin ihan liikaa myöhässä kouluun, vaikka olin luvannut parantaa. Ei tule toistumaan. Pikkusisko on mahataudissa. Toivon ja en toivo, että se tarttuisi minuunkin. Jos tarttuisi, saisin lomaa jonnekkin keskiviikkoon asti ja unta ja lepoa yli oman tarpeen. Toisaalta en ole oksentanut sitten seitsämän ikävuoden, ja muistan juuri sen verran, ettei se ole yhtään kivaa... Ihan kuin ketään kiinnostaisi.

Ei minulla oikeastaan ole mitään asiaa. Kunhan lämpimikseni puhelen, JOTEN olen  ajatellut pitäväni tauon. TAAS. Minä joudun ajattelemaan koko ajan liikaa, mitä kirjoittaisin, ettei se loukkaa ketään. Pelkään lopullista art blockkia, kun ei tähänkään mennessä ole kiinnostanut piirtää tai kirjoittaa mittän. Pienenä oli onnellinen. Ideoita vain sateli sen kummempia miettimättä, ei vaan ollut taitoa toteuttaa. Ja nyt ei ideoita satele. Ehkä vain ajattelen liikaa...