Piuuuuuuu.

Olen perin sivistynyt. Hömhöm. Kanniskelen teetä taskussa ja hymyilen vastaan tulijoille. Ja kävin Espoossa. Sivistämässä itseäni. Se oli sivistävää.

Asia on näin, että tänään oli koulussa itsenäisyyspäiväjuhlat. Inkku soitti siellä, ja me olimme tehneet päivää aiemmin hienon metri x kuusi metriä kannustusjulisteen hänen kunniakseen, jonka Tia parka joutui kantamaan Yläasteen puolelle. Saimme kuin saimmekin nakitettua sen sisään juhlasaliin, koska Iivonen oli poissa koulusta. Itse rehtori tuli auttamaan meitä julisteen kiinnittämisessä!!!! Olin henkilökohtaisesti ihan intona. Kun juhla oli päättynyt, halusimme tietysti juhlistaa Inkun mestarillistä esitystä, joten nappasimme julisteen matkaan ja lähdimme riepottamaan sitä sateessa kohti bussipysäkkiä. Suunnilleen puolet koulusta oli bussipysäkillä katsomassa, kun kannoimme julisteen pysäkille ja havaitsimme, että maalit eivät olleet vedenpitävät. Siitä todisteena olkoon sininen (ex. maastonvihreä) laukkuni. Jätettiin märät julisteet herttoniemeen ja jatkettiin metrolla ensin kamppiin lörtsyilemään ja sitten foorumiin. Söin Unnan joulumuffinssin ja haluan toisen. Arnolds on elämä <3. Em. Sitten me käveltiin vähän aikaa ympäri Foorumia dissaamassa kauppoja ja kaikkee.

Sitten vähän myöhemmin Unnan piti lähteä, ja minä, Veera ja Inkku jatkettiin kohti Espoota ja reissun sivistävää osaa, sellotuntia. En tajunnut selloilusta mitään. Myöhemmin Inkku angstasi harjoitusten menneen surkeasti, mutta en usko, että olisin erottanut, vaikka olisi mennyt hyvinkin. Siellä puhuttiin jostain haamuäänistä ja kaikesta psykosta enkä mä tajunnut yhtään mitään. Ja olin ekaa kertaa Espoossa, enkä ikinä unohda järkyttävää hetkeä, kun todella tajusin että Suomessa on muitakin kaupunkeja kun Helsinki ja joku rupunen Tampere.

Mums. Oli oikein kivaa, enkä mä edes ollut tavoilleni uskollisena paniikissa koko aikaa.