Ymh. Tämä viikonloppu oli pienoinen pettymys. Ajattelin että Maailma kylässä olis ollut tarpeeksi hieno Kesäkauden avajainen. Ei hieno, mutta avajainen kuitenkin. Nyt on sitten virallisesti kesä, niin päätin. Lauantaina oli ihan mukavaa, mutta sade ja kuumeinen olo vähän spoilasi eikä se ruokakaan ollut ihmeellisempää kuin perus wokki - Marjo Leinonen oli sentään yhtä hyvä kuin levyllä. Jalat märkinä mentiin kamppeilemaan ja sieltä jonkun ajan kuluttua kotiin. Kampissa sain dramaattisesti tietää ettei se jumalainen Alia-mekko varmaan koskaan tule olemaan minun, kampin liikkeessä niillä oli jäljellä vain yksi kappale ja niitä valmistettiin kuulemma tosi vähän ;___; Sinnikkäästä ininästä huolimatta en saanut iskää lainaamaan minulle tarpeeksi rahaa sitä varten. kesäkuun lopussa kahlaan kaikki mahdolliset marimekko myymälät läpi etsien sitä, jos löydän oikean kokoisen ja värisen on kyse sallimuksesta ja silloin minun on tarkoitettu saada se mekko.

Tänään aamulla oli kipeä olo, nukuin liian pitkään enkä jaksanut lähteä minnekään. Luin koko päivän Dorian Grayn muotokuvaa, ja sain sen luettua loppuunkin. Se oli hyvä kirja, ei yhtään pitkästyttävä (huomioon otaen, että se kirjoitettiin 218 vuotta sitten, ihan päässäni laskin). Keskivaiheilla tajusin, mitä lopussa tapahtuu, mikä vähän vei terän koko jutulta eikä sitä oltu kuvailtu niin dramaattisesti kuin olisi voitu.

Väsyttää, enkä sittenkään tullut tarpeeksi kipeäksi että voisin jäädä huomenna kotiin. Enkä varmaan olisi jäänyt muutenkaan, kaikki paikoillaan pysyminen tuntuu tuottavan vaikeuksia.