Kaipa sitten mun elämäni on totaalisen tylsää. Tämä päivä on sujunut melkolailla samaan tapaan kuin eilinenkin. Aattelin lähteä rannalle pikkusiskon kanssa, kunhan se palaa leksulta syömästä. Ite syön mikroaterioita, äiti kun on koko kesän töissä ja isä tämän viikon. Itse en osaa keittää edes pastaa, että sen verran uusavuton nulikka. Ulkona on luojankaunis päivä.

Luin jo Forrest Gumpin loppuun, ja nytten olisi suunnitelmissa katsoa se elokuva kokonaisuudessaan. Kirjastoonkin pitäisi lähteä, niin saisi rantalukemistoa. En ole ikuisuuksiin saanut piirrettyä mitään, ja sama ongelma piinaa vieläkin. Aina kun tartun kynään, rupean piirtelemään homotikku-ukkoja tai sienipäitä tai hattivatteja. Tai kirjoittamaan sekalaista angstia. Piirtäminen tuntuu vaan niin tylsältä. Ja nyt vasta sitä tajuaa olevansa surkea piirtäjä. Että niin. Luon vaan tekstiä, enkä sitäkään joka päivä. Ja valokuvaan. Meillä vaan ei ole muuta kuvattavaa kuin kukkaset ja mehiläiset. Ei niistä vaan saa hyviä ja mielenkiintoisia kuvia.

Olisi kamalaa asua kerrostalossa. Missä minä silloin ottaisin aurinkoa ja liiskaisin ällöjä ja pelottavia koppiksia? Onneksi on omakotitalo <33 että osasivathan ne minun vanhempani tehdä edes jotain oikein.

Todistuksessani oli eniten kaseja ja seiskoja. Paras numero oli kuviksen ysi. Kaikki numerot löytyivät alueelta 7-9. Yhtään kymppiä en taaskaan saanut. Alkaa sapettaa tuo kuviksen ysi. se on ollut aina vaan tuo raastavan puolihyvä numero. Ei ikinä enempää tai vähempää. eikä äikänopekaan antanut minulle sitäysiä, mitä odotin. Todistus oli pienenpieni pettymys. Kaikki numerot, jotka eivät laskeneet, pysyivät samana. Miten alentavaa.

Siinä kaikki tältä erää. Älkää polttako ihojanne auringossa, lapsukaiset, ja uikaa paljon. Varokaa sorsia.

                                                                                          -Riki