Tänään on huono päivä. No ei ehkä huono päivä jonkun Unnan mittakaavalla, mutta silti. Kaikesta huolimatta. ...Tässä kohtaa  minulta katkeaa totaalisesti ajatus, kun pitäisi 'päästää höyryjä' *höyr höyr* No juu. Joku söi minun Jugurttini. Joku kirottu äiti. Kuten isälleni selvisi joskus kauan, kauan sitten, olen hyvin herkkä jogurttieni suhteen.  Juu. Se Taapero sabotoi tussini ja yksityisyyteni. Vaikka Annina sanoisi mitä, vaikka kaikki sukulaiset, ystävät ja ulkoavaruuden oliot sanoisivat mitä, minä en hanki sellaista hullua, huutavaa kuolavaa palleroa. Kertakaikkisen ei. Minulla on äitini mukaan elinikäinen vauva-syndrooma kiitos pikkusiskoni, mutta se ei kaiketi liity tähän.
...Lähinnä on kai tietokoneen syytä, että minua vituttaa. Kymmenesti ylistetty James kun suvaitsi hyrähtää käyntiin vasta nyt, vaikka olen koko päivän ollut ihan puutteessa ;__;
Luojan kiitos sain ostettua klaffinpohja kolikoilla tuliterän askillisen Super Salmiakkia. Ja huomenna kaiketi tapaan Unnaa.
Maailman rakkaimmat farkkuni repesivät haaroväliin asti. Se ei kylläkään tarkoita, että ne eivät olisi käyttökelpoiset. Nehän ovat sopivan pituisetkin vaan sen takia, että reijät polvissa suvaisevat vähän enemmän...liikkumavapautta. Tuuletus toimii. Sitäpaitsi nämä ovat ainoat farkut, mitkä ovat koskaan osoittaneet yhteistyöhalua perseeni kanssa, ja näillä selviää kaikesta läskiangstista. Mikään ei ole niin piristävää, kun vetää farkut jalkaan ja huomata, että ne yhä, viiden vuoden jälkeen mahtuvat <3
Tällä hetkellä hankintalistalla on vanhojen äijien flanellipaita, Vevven pultsarihattu ja polvipituiset shortsit, joissa on ISOT takataskut... Ja uudet, isommat aurinkolasit. PINKIT.Haluan helsingin isoimmat pinkit aurinkolasit. Tosi teini olo... Ja sen varmaan huomaa.

Nyt juuri olen niin vittuuntunut, että jos Pyrtsä tulee meseen, taidan purkaa turhautuneisuuteni siihen ja jättää sen. Pidä varasi, Pyrtsä.