GAAA. Ensimmäisistä koulupäivistä on selvitty puolikuolleina. Päivää ennen kouluunpaluuta iski se tavanomainen lomanloppumispaniikki, ja ajattelin tähän nyt kirjoittaa paikanpäällistunnelmia suoraan epämääräisen päiväkirjaviritelmän sivuilta:
Nyt se sitten iski, kouluunpaluuahdistus. Tuskastuttava tieto siitä, että kohta on pakko istua paikoillaan tuntikausia. Ei pakokeinoja. Tämän vuoden jälkeen pääsen peruskoulusta, mikä taas tietää, että kaikki valinnat (ja kokeet) mitä teen voivat ratkaista loppuelämäni suunnan. Ja se pakkososiaaliseeraaminen, puhuminen epämääräisten puolituttujen kanssa. Kovat penkit joissa on mahdotonta istua mukavasti. Aikaiset aamuherätykset, kelvoton ruoka ja ennen kaikkea se, ettei ole enää vapautta tehdä mitä ikinä huvittaa kaikki päivät.

Näin siis silloin (toissapäivänä). Kaikesta valittamisesta huolimatta tulin eilen koulun pihalle ajalleen, todistus ja penaali laukussa melko tunnollisesti niin, että jopa Hurja-Aira yllättyi. Nauroin vähäsen. Ahdistuttuani kaksi tuntia pääsimme kotiin ja minä menin Tialle katsomaan häröä Draculaa, jossa oli Keanu Reeves <3 Tia tuli meille, vietiin koirat ja laitettiin postimerkit 130 kirjekuoreen : D Tia lähti, ja minä askartelin Strömsösti sielukkaan tonttu-ukon, joka ei näytä tontulta ja joka näyttää siltä, että se ymmärtää. Hihii. Olin siitä niin ylpeä, että ihastelin sitä koko illan <3 Tänään saatiin jo ensimmäiset koulukirjat ja ahdistus nousi potenssiin kymmenen (en ole varma onko se potenssiin vai potenssilla, mutta kelvannee) Huomenna alkaa lukujärjestyksen mukaan ainakin melkein. Valinnaisia ei ole tällä viikolla, joten meillä alkaa vasta kymmeneltä, normaalisti MURAt olisi aamulla. Lukujärjestyksestä vielä, se on kidutusta! 35/37 viikkotuntia! (voi luoja anna sen olla 35) Maanantai ja torstai oli ainakin kahdeksasta neljään... yh.

Nyt lupaan itselleni opiskella, mutta kuinkakohan kauan sekin lupaus pitää?