Nuu :3 Pääsin sivistyksen pariin ja juhlin sitä ottamalla pitkän kuuman suihkun. Ah <3 Melkein viikko teljettynä pieneen hökkeliin siskon ja mummin kanssa saa läheiskiintiön täyteen nanosekunnissa, joten tulin koneelle erakoitumaan. Meidän koti on nyt siisti, jääkaapista löytyi kokista ja pöydältä karkkia. Tätä ei tunnista samaksi taloksi. uutenavuotena syödään texmexiä, nam.

Uskomatonta että nyt on todella uuden vuoden aatto. Muistellaans. Millainen oli Riikan vuosi 2008?

vuodenvaihteessa 2007 olin perheen kanssa ja surin, kun ei ollut lunta. Menin kouluun pitkähiuksisena ja tunnollisena seiskaluokkalaisena ja pidin tylsää. Aloitin blogin pitämisen 10.2.2007 naqurettavalla kirjoituksella Vartti elämästäni. Maaqliskuussa 2007 Riikan kiltteys alkaa horjua- hän saa toisen jälki-istuntonsa, mutta suorittaa sen kiltisti heti seuraavana perjantaina. Kesälomalla olin pääasiassa Yksin ja Veeran kanssa + jännittävä telttaseikkailumme, piknikkimme suomenlinnaan ja italian matka perheen kesken.  Viikonloppu anninan ja veeran kanssa veeran mökillä. Serena -reissu Heinäkuussa Riikka alkoi jo odottaa syksyä, joten kesän uimiset jäivät ihan liian harvoiksi.

Syyskuussa Riikan hiukset olivat takuttuneet muodottomaksi palleroksi, joka piti käydä kampaajalla leikkauttamassa pois. Riikka kyllästyi ylinopeasti uuteen hiusmalliinsa ja antoi Erikin ylipuhua hänet leikkauttamaan hiuksensa. Sinne lähtivät ensin takaraivon, sitten koko pään hiukset, eikä missään vaiheessa ole kaduttanut. Riikan koulunkäynti alkaa huonosti, ja heti ensimmäisessä jaksossa tulee rehtorin puhuttelu, vararehtorin puhuttelu & Jälkkää. Kavereiden kanssa riehuminen haittaa koulunkäyntiä ja johtaa lopulta Anninan seuran vaihtoon.Samassa kuussa Riikka löysi Xiu Xiun ja sitä kautta paljon muitakin ihania bändejä, oman identiteettinsä.

Marraskuussa toinen tauko, riitoja ja rettelöintiä, jota seuraa uusi nousu ja piristyminen. Muistan murehtineeni sitä, kuinka ihmiset eivät vieläkään osaa luottaa muhun, vaikka en ole yhtä typerä kuin joskus muinoin. Unna ja Inkku astuvat piristämään harmaata ankea ja vuosi on melkein mennyt. Blogi on nyt kymmenkuukautinen, melkein liian lyhyt aika. Vuosi on muuttanut minua paljon, mutta pohjimmiltaan ihminen ei ikinä muutu. Tämäkin uusivuosi vietetään kotona. En murehdi lunta, vaan sitä, että joudun pelkäämään, ettei ihmiset kännipäissään telo itseään. Luvatkaa mulle, ettettte satuta itteänne. Kukaan. Ja Hyvää uuttavuotta kaikille!