Äbybyyy, huono päivä, taas kerran. Isän pyörä varastettiin koulun pihalta, ja ketäpä muutakaan siitä voi syyttää kuin minua itseäni. Kyllähän mä sen tiedän, ettei missään voi luottaa kanssaihmisiin sen vartaa, että ne älyäisi jättää lukitsemattoman pyörän koulunpihalla rauhaan. Olen melko varma, että joku oppilaista varasti sen. Eikai nyt herranjumala sentään kukaan tule keskellä kirkasta päivää katsomaan, olisiko joku idiootti jättänyt pyöränsä lukitsematta. Vakuutus ei sitä kai korvaa, sillä pyörä ei ollut lukossa. Itse joudun omista rippirahoistani varmaan ostamaan uuden  pyörän, enkä siitä voi syyttää muita  kuin  itseäni.
En tiedä, miten pääsen  huomenna kouluun vai menenkö ollenkaan, olen tulossa  kipeäksi ja toivon, että huomenna olisi kuumetta. Väsyttää ja angstittaa ja jalkoihin sattuu ja paleltaa. Kaikki on huonosti angst eikä kukaan koulussa halunnut antaa mulle särkylääkettä ;__;

Öm. Nöm. Nöm. Kirjoitan, koska Unna patistelee. Mikäs siinä, ei tässä oli muutakaan tekemistä.
Tulin äsköttäin (ratsastus)tunnilta ja oli oikein mukavaa. Menin ihan pikkusella Banskuponskilla nimeltä Flicka, ja se oli pienin ratsuni ehkä neljkään vuoteen. Jalat roikku sen polvissa <3 Oli oikein kivaa, sain laukankin nostettua peräti kaksi kertaa vaikka aluksi ajattelin, ettei siitä tulisi mitään. :3 Tia muuten, anteeksi hirveest siitä, ettet päässykkään mukaan. Me huomattiin myöhemmin, että autoonki olis mahtunu ja mulle tuli ihan kauhee syyllisyydentunne enkä haluu et oot mulle vihanen ;__; Sitäpaitsi sun pitää tulla ens viikolla mukaan. me mennään esteitä ja sä voit tulla sinne nauramaan meille  : D.

Koulunkäyti on ihan perseistä. Ensimmäiset kolmepäivää menee ihan kivasti, mut torstaina tulee aina sellanen että yhyy ei täss oo mitään järkeä haluun kotiin-fiilis. Ihanaa nyt kun on viikonloppu.

Nii muute viime viikolla oli taiteidenyö! Oli ihanaaihanaaihanaa. Leijuin koko yön sillä, että luulin  pääseväni 14.10 Xiu Xiun keikalle, jonne en sitten pääsekään, koska se onkin k-18 Nyt pohdin, saisko Shanelta paperit, mut iskä ei kuulemma halua 'tukea huijaamista', eli päästää muo sinne Shanen henkkareilla. Ei sillä ollu mitään Sweeny Toddiakaan vastaan -__- Kaksinaismoralismia? ehkä juu.
Ihan epäreilua. ;__;

Mööp eipä kai tässä muuta. Illemmalla menen Unnalle ja sillee kivaa ^^

Viime aikoina on yksi jos toinenkin seinä tuntunut kaatuvan päälle. Mistään maailmaa mullistavasta ei ole taaskaan kyse, pikemminkin ikävästä taustavireestä. Jostain syystä olen varma että jotain tapahtuu ihan pian kohta. Että jotain pitäisi tapahtua. Alitajuntani etsii pakonomaisesti jotain poikkeavaa ympäristöstä, minusta, kaikesta, mikä näkyy sitten häiritsevinä unina ja muina seurauksina, mistä en hirveästi välittäisi puhua.
Oikeastaan minun klaustrofobista olotilaani olen löytänyt tukemaan vain muutaman jutun: ensinnäkin, minusta on tulossa vanha. Ajattelen, puhun, liikun ja käyttäydyn kaikin puolin ikääni vanhemman oloisesti ainakin omin silmini. Minusta tuntuu, että joudun olemaan liikaa vastuussa kaikesta. Kukaan ei oikeastaan ole käskenyt minua huolehtimaan mistään, minä olen vain itse ottanut asiakseni pitää lankoja kasassa. Yleensä 'langoilla' ei ole mitään tekemistä muun maailman kanssa ja kyseessä on vain oma pakkomielteeni ja uskon vakaasti, että jos en huolehdi niin kaikki tuhoutuu, lysähtää kasaan ja maailma loppuu. Toinen juttu on, että minusta tuntuu, että olen hukannut mielikuvitukseni. Minun ei tee mieli nousta keskellä yötä kirjoittamaan kymmensivuista novellia, ei tee mieli luonnostella kaikkia maatilan eläimiä sen jälkeen kun niitä on ammuttu, eikä tee mieli tanssia öisillä jollaksen kaduilla (kaikkia näistä asioista olen joskus tehnyt yöllä) Minä nousen yöllä vain siivoamaan, tekemään vaatekaappi-inventaarioita ja kirjoittamaan ahdistustani uudelleen ja uudelleen aina eri tavoin. Luulen, että niskassani on solmu, jonka seurauksena minun tekee usein  mieli oksentaa, haukotella ja itkeä samaan aikaan. Pääni on koko ajan kipeä, en saa henkeä enkä osaa nukkua.
Koulussa keskityn suorittamiseen: kun saan tämän asian valmiiksi niin voin aloittaa tuon asian, sen asian hoidettuani minulle jää aikaa tehdä tuo asia. Pyörien pyörimässä pitäminen antaa minulle jonkin masokistisen huuman ja saa minut tuntemaan, että olen oma herrani ja että voin tehdä itselleni mitä vain. Se on verrattavissa syömishäiriöön. Minä onnistun, olen hyvä, olen lähempänä tuntematonta päämäärää. Lisäksi tunnen, että se alkaa taas. Niinkuin olen joskus selittänyt, minä aloitan angstaamisen yleensä ajatusleikillä siitä, että huomaako kukaan, jos kävelen tuonne enkä kerro siitä kellekkään. Kun joku aina kuitenkin huomaa, että olen matkalla jonnekkin, minua saattaa jopa ärsyttää etten saanut ollakkaan omissa oloissani, vaikka oikeastihan minä vain haluan testata, onko minulla mitään väliä oikeastaan.

Tämä nyt on taas tälläinen vaihe, ja huomenna jo tuntuu paremmalta (tai pahemmalta, riippuu tietysti) olen kuitenki iloinen, että sain sanotuksi, tämä kun on vaivannut minua jo pidempään- liian pitkään.

Olin ratsastamassa eilen, piitkästä aikaa. Olin ihan ruosteessa ja koko homma oli ihan hukassa, mut tuntuma palaa kyl viimeistään kolmannella tunnilla... Pitää soittaa sinne huomenna, et aion jatkaa ja näin. Me oltiin siellä tunti etuajassa, ku luulin et mun tunti on kahestoist yhteen. ei se sitte ollukkaa, voi nolo. Ihmiset oli siel ihania, ne neuvo muo ihan mielellää, vaikka mä kyselin tyhmiä ja rupes juttelemaanki, mitä ei kyl hirveest eriksnäsis tapahtunu. Opeki oli mukava.
Olen ihan katkera, kun sopeudun koulurytmiin liian nopeasti. En osaa viikonloppunakaan enää herätä yhdeksän jälkeen, niin olen sitten väsynyt koko ajan.

hee.
Kävelin tänään koko päivän Unnan ja mun yhteisillä stripparikengillä. Se oli tosi kivaa olla 10 cm pidempi ku normaalisti ja sain paljon kehuja ja näin vevven korvaan. Kotiintulomatkalla taisin näyttää ulkopuolisen silmin hassulta; vai miltä sun mielestä näyttäis hemmo, jolla on kirkkaanvihreä XXL huppari, rikkinäiset sukkahousut ja iso miesten polkupyörä jonka ohjaustangosta roikkuu kirkkaanpunaiset korkokengät?
Nilkat kuoli poks.
Olin Itiksessä Vevven kanssa eilen, tuhlasin kaikki rahat ruokaan viiden euron kiinalaisessa joka oli neljän euron kiinalainen mutta ei ole enää, ja tajusin kuinka ihanaa syöminen voi olla, vaikka ruoka sattusisikin olemaan tulista ja vesi lopussa. Vevve kaiketi osteli jotain, en oo varma ja meillä oli kivaa. Ja olin tänäänkin itiksessä Äidin ja Siljan kanssa ostelemassa Paulalle lukiovihkoja ja kirjoja ja mulle vihdoin viimein sukkahousuja ja legginssejä.
Onpa mukavaa datistella...

GAAA. Ensimmäisistä koulupäivistä on selvitty puolikuolleina. Päivää ennen kouluunpaluuta iski se tavanomainen lomanloppumispaniikki, ja ajattelin tähän nyt kirjoittaa paikanpäällistunnelmia suoraan epämääräisen päiväkirjaviritelmän sivuilta:
Nyt se sitten iski, kouluunpaluuahdistus. Tuskastuttava tieto siitä, että kohta on pakko istua paikoillaan tuntikausia. Ei pakokeinoja. Tämän vuoden jälkeen pääsen peruskoulusta, mikä taas tietää, että kaikki valinnat (ja kokeet) mitä teen voivat ratkaista loppuelämäni suunnan. Ja se pakkososiaaliseeraaminen, puhuminen epämääräisten puolituttujen kanssa. Kovat penkit joissa on mahdotonta istua mukavasti. Aikaiset aamuherätykset, kelvoton ruoka ja ennen kaikkea se, ettei ole enää vapautta tehdä mitä ikinä huvittaa kaikki päivät.

Näin siis silloin (toissapäivänä). Kaikesta valittamisesta huolimatta tulin eilen koulun pihalle ajalleen, todistus ja penaali laukussa melko tunnollisesti niin, että jopa Hurja-Aira yllättyi. Nauroin vähäsen. Ahdistuttuani kaksi tuntia pääsimme kotiin ja minä menin Tialle katsomaan häröä Draculaa, jossa oli Keanu Reeves <3 Tia tuli meille, vietiin koirat ja laitettiin postimerkit 130 kirjekuoreen : D Tia lähti, ja minä askartelin Strömsösti sielukkaan tonttu-ukon, joka ei näytä tontulta ja joka näyttää siltä, että se ymmärtää. Hihii. Olin siitä niin ylpeä, että ihastelin sitä koko illan <3 Tänään saatiin jo ensimmäiset koulukirjat ja ahdistus nousi potenssiin kymmenen (en ole varma onko se potenssiin vai potenssilla, mutta kelvannee) Huomenna alkaa lukujärjestyksen mukaan ainakin melkein. Valinnaisia ei ole tällä viikolla, joten meillä alkaa vasta kymmeneltä, normaalisti MURAt olisi aamulla. Lukujärjestyksestä vielä, se on kidutusta! 35/37 viikkotuntia! (voi luoja anna sen olla 35) Maanantai ja torstai oli ainakin kahdeksasta neljään... yh.

Nyt lupaan itselleni opiskella, mutta kuinkakohan kauan sekin lupaus pitää?

Duu. Niin tota eilen oli miitti ja oli kivaa vaikka Saara ei tullutkaan, vaikka sen piti! Ja mulla oli koko päivän apaattinen ja epäsosiaalinen olo ja väsytti, mutta oli kivaa siitä huolimatta. Ja miitin jälkeen menin äidin, Siljan ja Paulan kanssa leffaan. Oli tarkoituksena mennä kattomaan Once, mutta se myytiin meidän edstä täyteen, joten me mentiinkin sitten Kinopalatsiin katsomaan ms.Pettigrewiä. Me tultiin viimehetkellä ja mut lähetettiin vielä hakemaan ruoatkin. Kun tulin perille, niin ovi oli jo lukossa, mutta sen vieressä oleva ovi oli auki ni mä menin sinne. Siellä pyöri Love Guru ja mä pelmahdin sinne ihanasti leffan puolivälissä kaikkien 7-11 vuotiaiden poikien keskelle, sanoin, että voi vittu ja menin. Sellanen kiltti mies sitten avas mulle oikeen oven ja kaikkia ärsytti, kun tulin myöhässä. Multa meni vaan alkutekstit ohi, eli ei niin vakavaa.

Tänään on kaikenlaista tekemistä. Mun pitää kuulemma tänään lähettää kaikki hassut konfiskutsut ja siinä kestää ainaki tunti ja sitte aattelin tänää tehä helminauhoja pihlajanmarjoista ja ruusunkiulukoista ennen ku rastaat syö ne kaikki ja siihen saa kulumaan ihan mukavasti luppoaikaa <3  Olis kivaa osata piirtääki jotain, ni ehkä yritän sitäki, vaikka A3:set on loppu! ;__; 

Vanhemmat joi eilen banaankaljaa ja se haisi ihan niiltä suklaabanaaneilta, mitä saa Lidlistä. :D Ne koitti juottaa sitä mullekki mut ei tehny mieli. Oli kuulemma hyvää.

Mä saan ehkä Jamesin ihan ikiomaksi kun isä hankkii uuden kotikoneen (sen mukaan James on  vanha rämä) eikä mun sitte tarviikkaan hankkia läppäriä rippirahoilla, ni voin ostaa vaatteita ja ja korvakoruja ja kaikkee kivaa Nettitikku pitää hankkia oma, mut se ei oo ku parikymmentä euroa :3

Siinä sitä olikin  kaikkea turhaa infoa olkaa hyvät : D 

Bahaa. Nyt on viimeaikoina ilmeisesti jopa tapahtunut kaikenlaista, mutta Vuodatus on hitaillut enkä ole jaksanut tulla kirjoittamaan. (selityksen makua, ne?)
Tulin äskön vevveltä, olin siellä yötä <3 Oltiin eilen taas kaupungilla kun ei muutakaan keksitty, vevve osti kaikenlaisia vaatteita ja minä hankin vain kyniä koulun-yh- alkua varten. Leivottiin lettuja, jotka eivät maistuneet eivätkä tuntuneet letuilta. Niistä tuli enemmän lettujen makuisia, kun lorautimme sekaan kokista ja piimää : D Oli ihan hyvää, ja kaikki tuli kuitenkin syötyä, jotenka kukaan ei voi valittaa.
 Kuristan seuraavan, joka sanoo, että koulu alkaa kohta... Pyllyvä.
Ja olin tiistaina Unnan kanssa kaupungilla. Oli kivaa, löydettiin ihanat kengät, jotka ostettiin puoliksi. Minä tosin maksan oman puoliskoni vasta kun saan rahaa... Olen ihan veloissa, 10 € Unnalle ja 5€ Veeralle sen pultsarihatusta. Unnan kanssa käytiin vielä Fannyssa & Alexandderissa, missä oli risti jonka haluaisin rippilahjaristiksi, ja istuttiin kadulla jonkun elektroniikkaliikkeen edessä katsomassa autoja. Katsottiin se lähinnä siksi, että voitaisiin sanoa tehneemme sen... : D
Ja muuten ! Me ei lähdetäkään Intiaan ensivuodeksi! Ilmeisesti siinä kävi niin, ettei kukaan sitten halunnutkaan rahoittaa neljää perhettä sinne, joten ne lähettivätkin vain yhden, joka ei ollut minun isäni.  Nyt kaikki jatkuu samanlaisena, menen ensin ysille ja sitten normaalisti lukioon enkä tulekkaan joksikin mahtavaksi maailmankansalaiseksi. Harmittaa ja toisaalta on helpottunut. Vähän pettynyt olo, kun kaikki jatkuukin nyt normaalisti.

Ei siinä sitten ollutkaan niin paljoa kertomista! Oho. No kuitenki. Huomenna on miitti ja kaikkee kivaa <3

Tänään on huono päivä. No ei ehkä huono päivä jonkun Unnan mittakaavalla, mutta silti. Kaikesta huolimatta. ...Tässä kohtaa  minulta katkeaa totaalisesti ajatus, kun pitäisi 'päästää höyryjä' *höyr höyr* No juu. Joku söi minun Jugurttini. Joku kirottu äiti. Kuten isälleni selvisi joskus kauan, kauan sitten, olen hyvin herkkä jogurttieni suhteen.  Juu. Se Taapero sabotoi tussini ja yksityisyyteni. Vaikka Annina sanoisi mitä, vaikka kaikki sukulaiset, ystävät ja ulkoavaruuden oliot sanoisivat mitä, minä en hanki sellaista hullua, huutavaa kuolavaa palleroa. Kertakaikkisen ei. Minulla on äitini mukaan elinikäinen vauva-syndrooma kiitos pikkusiskoni, mutta se ei kaiketi liity tähän.
...Lähinnä on kai tietokoneen syytä, että minua vituttaa. Kymmenesti ylistetty James kun suvaitsi hyrähtää käyntiin vasta nyt, vaikka olen koko päivän ollut ihan puutteessa ;__;
Luojan kiitos sain ostettua klaffinpohja kolikoilla tuliterän askillisen Super Salmiakkia. Ja huomenna kaiketi tapaan Unnaa.
Maailman rakkaimmat farkkuni repesivät haaroväliin asti. Se ei kylläkään tarkoita, että ne eivät olisi käyttökelpoiset. Nehän ovat sopivan pituisetkin vaan sen takia, että reijät polvissa suvaisevat vähän enemmän...liikkumavapautta. Tuuletus toimii. Sitäpaitsi nämä ovat ainoat farkut, mitkä ovat koskaan osoittaneet yhteistyöhalua perseeni kanssa, ja näillä selviää kaikesta läskiangstista. Mikään ei ole niin piristävää, kun vetää farkut jalkaan ja huomata, että ne yhä, viiden vuoden jälkeen mahtuvat <3
Tällä hetkellä hankintalistalla on vanhojen äijien flanellipaita, Vevven pultsarihattu ja polvipituiset shortsit, joissa on ISOT takataskut... Ja uudet, isommat aurinkolasit. PINKIT.Haluan helsingin isoimmat pinkit aurinkolasit. Tosi teini olo... Ja sen varmaan huomaa.

Nyt juuri olen niin vittuuntunut, että jos Pyrtsä tulee meseen, taidan purkaa turhautuneisuuteni siihen ja jättää sen. Pidä varasi, Pyrtsä.

debem.Tapasin eilen Pyrtsän. Oli pelottavaa ja järin kiusaantunutta. Nyt vaan mietin, miten pystyisin sanomaan sille, etten halua nähä sitä enää ikinä. Nyhyy. Seon kovin vaikeeta, varsinki kun tyypillä näytti olevan kaikesta huolimatta hauskaa... Mitä mä nyt teen?

Oli miitti viime torstaina. Oli kivaa ja lämmintä ja jee ^^ ja Unna oli siel kanssa o_O

Ei nyt jaksa keksiä mitään. Sointu+Sonja on meillä nyt.

Gööö. En ole varma mikä päivä tänään on. En ole varma vietinkö veeralla kaksi vai kolme päivää. Tiedän vain, että minua väsyttää niin saaatanasti. Tästä näkökulmasta ja tällä hetkellä on varmasti vähän vaikea lähteä tapahtumia selvittelemään, mutta yritän parhaani, yrittäkää tekin saadaa joku selko : D

Juu eli jo alussa oli kaikkea outoa sähläystä. Minun oli tarkoitus ehtiä käydä kirjastossa, ennen kuin Vevve ehtisi palata kotiin suokista, mutta toisimpa kävi. Joten poljin kirjastoon ja takaisin niin nopeasti kun pääsin, pakkasin kamat vihreään laukkuuni, jonka heitin pyörän takapakkarille ilmeisesti puolihuolimattomasti. Veeralle päästyäni huomasin, että laukku on poissa. Lähdin kävellen etsimään laukkuani ja törmäsin matkalla Tian äitiin, joka oli menossa Tian mummin kanssa Roopen treenejä katsomaan. He auttoivat minua etsimään laukkuani, ja kun sitä ei pitkän kävelyn jälkeen löytynyt, yritimme soittaa poliisiasemalle. Poliisit lomailivat, ja viesti meni vastaajaan. Kävelin takaisin vevvelle ja koitin unohtaa laukkuni, mikä onnistui hienosti, Tian ja Vevven suosiollisella avustuksella tietty. Siinä vaiheessa me sitten ilmeisesti touhuttiin kaikenlaista. "Pelattiin" wii fittiä, katsottiin  Robin Hood- tv sarja (vevve ällöksyi ihQa Robinia) Ja Skinns. Se oli kiva, mutta se tulee päällekkäin uutisten kanssa niin tietenkään en voi sitä ruveta seuraamaan :´< Me hölistiin paljon kaikenlaista ja järkytyttiin suuresti kun Erik soitti selvin päin! Tuli taas surullinen ja juoruämmämäinen olo, joka meni nopeasti ohi :D
Pistettiin se ihana animaatio-Anastasia pyörimään. (Vevve ällöksyi taas ihQa Dimitriä, ja leffan lauluja </3) Itseäni häiritsi vain se, että Dimitrillä (ah!) oli aikuisen Simban ääni ja Prinsessa Anjalla taas ANZ-muurahaizet-leffan rinsessan ääni. Sen jälkeen katsottiin vielä Carrie, jonka loppu säikytti minut sydärin partaalle, ja Terminator 3, jonka aikana vevve oli ihan hysteerinen.
Lopun yötä aina aamuun asti datailtiin, leikittiin hamsujen  kanssa, hölistiin ja puuhailtiin omiamme, kunnes kello tuli kuusi ja minä päätin lähteä hakemaan laukkuani (joka oli löytynyt kotitien päästä >___ <) kotoa ja  Tia päätti lähteä nukkumaan kotiin. Vevve jäi dataamaan. Tottakai kaikkien kotiovien piti olla lukossa, ja Dannnyn piti vikistä äitiparka hereille puoli seitsämältä, mutta loppujen lopuksi sain laukkuni ja pyöräilin takaisin Vevvelle. Seitsämän aikoihin lähdettiin sitten kaupunkille, minä itse pukeutunut kuulemma pultsariksi ja vevve belgialais-skottilaiseksi lammaspaimeneksi. Olimme Kaisaniemessä joku 20 yli seitsämän ja käytiin juomassa kahvit jossain räkälässä ja mentiin senaatintorille, missä me istuttiin tuomiokirkon portailla ja kuvattiin toisiamme ja muuta ja minä ruokin puluja käsilaukkuuni piilottamallani paahtoleivällä. Hyvin kelpasi puluille, Veerallekin. Jonkin aikaa istuksittuamme ja kuvailtuamme lähdimme Kauppatorin suuntaan. Sieltä kiersimme jotenkin härösti  Esplanadin ohi (siellä oli se virike-aitta lelukauppa) ja ööö suuntasimme kaiketi ruokaostoksille? En ole varma. Ruokaa ostettiin Vevven pullamössöjen, omien minikarjalanpiirakoitteni ja pullollisen light-kokista verran. Hyvin riitti, juuri  ja juuri. Soitettiin Unnalle, joka oli tulossa Bussilla kaupunkiin. Unna kuulosti "iloiselta" kun ilmoitimme odottavamme häntä Kampissa. Ei me sitten jaksettu odottaa kunnolla, tietenkään. Käveltiin odottamaan, jospa UFF aukeaisi, siellä oli 3€ päivät. Itselleni löysin ihut vihreät shortsit, vevve iison paidan. Menimme ruttopuistoon istuksimaan. Maa oli märkää. Sitä rataa se jatkui, kunnes Unna pitkän odottelun jälkeen suvaitsi raahata suloisen, pinkin päänsä paijausetäisyydelle. Kierrettiin UFFit uudestaan. Minä sain todistaa muutamia todella töykeitä ihmisiä UFFissa. Jupisijoita ja tönijöitä. Mutta oli siellä se kiva mieskin, joka toivottavasti osti sen kivan takin, jota näin hänen sovittavas : D Käytiin Punnitse & Säästässä ostamassa äklöjä juttuja ja sitten Unna meidät hylkäsi ja lähti petturiporukan matkaan. Pöf.
Vevven kanssa käveltiin apaattisina Foorumiin, missä syntyi päätös kotiinpaluusta. Perse verillä poljin itseni vielä kotiinkin.
Mitäs tässä. Olen ollut nyt 33 tuntia ja 44 minuuttia kokonaan ilman unta. Tällä hetkellä tuntuu, että voisin valvoa vielä toisenkin vuorokauden, mutta olen silti äärettömän kiitollinen, ettei tarvitse <3

Hyvää yötä, lapset

gaa. Tänään oli hammaslääkäri. Ei ollut niin kauheeta kun luulin, mutta ne sitten ilmoitti miulle, että miun alaleukani näyttää harittavalta ja ihan kamalata ja nyt ne aikoo laittaa alaskii raudat >__< Vaikka ei miulla taia olla tarpeeks hampaita sellaseen : D

Hassusti on taas alkamassa Xiu Xiu-fanituskausi. olen sitä tässä nyt kuunnellut 2 ½ tuntia putkeen eikä vielä edes pää kipeä. Love Jamie Stewart & Caralee McElroy<3

Tänään vielä kirjastoon ja vevvelle yöksi. Ei me varmaankaan keksitä taaskaan mitään tekemistä, mutta miulla on ikävä veeraa ja haluan häntä  nähdä. nii.

Nyt näyttää siltä, että olen angstannut ihan yksinäni kaupungissa turhaan, koska ilmeisesti ihmisiä on OLLUT kaupungissa, mutta he eivät vain ole suvainneet kaivata minua ;__;

Mitäs. Eilen kävi Tia meillä syömässä mansikat. Oltaisiin menty uimaan, mutta ei löydetty mun bikineitäni, jotka muuten myöhemmin löytyivät TT-huoneesta(TT= Tekninen Tila = huone, jossa säilytetään imurin ja koiranruokapönttöjen kaltaisia vähemmän pittoreskejä mutta välttämättömiä tavaroita), minne äiti oli ne siivonnut piiloon vierailta, jotka kävivät keskiviikkona meillä syömässä kotitekoisia hampurilaisia. Nyt eksyin vähän aiheesta... Eli se Tia juttu. Niin kun ei voitu mennä rannalle, me teimme täytekakun nimeltä Jorma. Se sai nimensä vain koska tian isä kysyi, mikä sen nimi on. Ensin luulin, että koko kakku olisi mennyt ihan plörinäksi, koska onnistuin vatkaamaan kuohukerman voiksi. Kävimme ostamassa uutta, ja sitten Tian äiti sanoi, ettei Vispikerma muka kelpaa. c'moon, se on VISPIkermaa. Sitä vispataan! Se vaahtoutui ihan kiltisti, koska Tian äiti vaahdotti sen meille. Kakusta tuli jopa ihan hyvää, jopa Tian nirso pikkuveli piti siitä. Ja minulle tuli synttärikakut ja lasten prinsessasynttärit mieleen <3

Sitä ennen löllyin meidän pihallamme, missä on ihan törkeän kuuma, ja luin taas Sormusten Herran kannesta kanteen. (Tai en ihan kannesta kanteen, koska jätin lopun liitteet ja esipuheen välistä, mutta tajusinette pointin. Joku päivä luen kyllä ne lopun liitteet, vaikka ne ovatkin lähinnä muinaisten kuninkaiten sukuluetteloita) Siinä välissä luin muuten 'Juoksee saksien kanssa'n, joka oli ehkä maailman paras kirja ja jonka kirjoittajalla oli ihan paras nimi: Au-gus-ten. Augusten Burrough. Se oli kirjailijan omaelämänkerta, mutta ei sellainen tavallinen omaelämänkerta, missä kerrotaan vaimojen nimet ja lukumäärät, vaan sellainen, mikä oli melkein kuin romaani. Sillä tyypillä oli ihan psykoottinen nuoruus. Pelottavaa siinä oli myös se, että se toi erään mätäpaiseen elävästi mieleeni ja nyt tavallaan koen ymmärtäväni mätäpaisetta paremmin, mikä on pelottavaa.

Nyt luen sitten Húrinin lasten tarinaa, joka on myös J.R.R.Tolkienin kirja, mutta hänen aikaisempaa tuotantoaan ja se kertoo ajasta ennen Sormusta, ajasta jolloin Puuparta oli nuori. Minusta on tulossa fani O_O

Kävimme viime viikolla katsomassa Mamma Mian Paulan ja äipän kanssa, mikä oli tosi ihana elokuva ja ihan paras kesäleffa.

Ainiin ja ajattelin aloittaa ratsastuksen uudestaan tällä kertaa Etelä-Vantaan Ratsastuskoululla, koska Husöseen eikä Eriksnäsiin ole menemistä ihan vain oman ylpeyteni takia. Mietin iskän kanssa, mitä rupeaisin harrastamaan, eikä sille tosiasialle voi mitään, että ratsastus tuntuu yhä omimmalta. Ja jos äiti tulee myös, matkat helpottuvat kun äiti voi heittää ja tuleepahan vietettyä hänenkin kanssaan enemmän aikaa. Tällä kertaa varmistan, että tunnit ovat viikonloppuna. Mikään ei ole kamalampaa, kuin mennä suoraan koulusta tallille.

Yhyy täällä on kuuma. Haluan pois.

Hui Hui. Olin tänään käymässä kirjastossa ja postissa hakemassa pakettia.(Lippu ankkarokkiin paulalle) Heti kun olin laittamassi pyörääni lukkoon siinä ostarin kulmalla, tuli sellainen iso ja pelottava mies puhumaan minulle englanniksi. Se kehui mun pyörää ja pyysi kahville ja muo pelotti ihan hirveesti! O_O Sanoin sille, et oon liian nuori ja se meinas ruveta inttämään, että  ei se mitään mutta mä sopotin sitte paniikissani jotain ja luikahdin postiin enkä uskaltanu tulla pois ennen ku näin, et se meni sinne kahvilaansa! Huihuihui, Se oli pelottavaa...: < Seuraavalla kerralla, ku meen Laajasalon ostarille, pukeudun rekkalesbo-haalareihin,  maihareihin ja mainoslippalakkiin, niin ei varmana tuu kukaan juttelemaan perkele. Millon musta on pedarimagneetti tullu, viittittekö joku kertoa mulle? angst.

Tylsä jatkuu ja jatkuu muuten... Kirjastossa nolotti hirveesti, ku en pystyny lainaamaan mitään, koska mulla oli rästissä jotain maksuja... Sitte katoin kukkaroon ja laskin et mulla on kaks euroa, mut ei mulla sitte ollukkaa ku vähän rahaa, jotka annoin sille sedälle, mut lopuks sain kuitenki osan laskusta pois ja lainattua ne kirjat, joita halusin. Kauheeta sähläämistä ku se mieski oli ihan onneton hintelä ponneton aneeminen rääpäle...(minä paraskin puhumaan aneemisesta ja hintelästä ja ponnettomasta...)

On se jännä ko nykyään ihmisillä on kaikkia ruoka-vauva-laihdutus ja askartelublogeja. Ettei kaikki mahu samaan blokiin vaan pitää erikseen tehä jokaselle asialle oma. Mietin vaa , että kui paljon meitä perinteisiä bloginpitäjiä enää on... Nojuu, iha turhaa.

Sain tossa aika kauan sitten muuten kivan paidan. Se on kiva ja iso ja miesten. Kaikkia kauheest kiinnostaa :´D

Nyt just on oikeestaan aika tylsää. pari yötä olen nukkunut teltassa omalla pihalla ja keskiviikko-torstaina vevve oli meillä yötä. Kuvattiin kaikkea häröä ja tehtiin mulle hesarista ja jeesusteipistä upea mekko joka repesi somasti sekä edestä että takaa... Mikään ei ole ikuista ;___;

Odotamme tiaa ja unnaa palaavaksi. Haluan piknikille.

Heippa.